Tulisen habaneron ja paukkupakkasten saattelema lähtölupa

Maanantaina saatiin pakata kamppeet vauhdilla kun tuli äkkilähtö Jyväskylään -Sami pääsisi nyt vihdoinkin ortopedin vastaanotolle kuulemaan tuomio: päästäisiinkö lähtemään 8.helmikuuta vai ei?

Matka Alajärveltä Jyväskylään sujui mukavasti Rajattoman Abban säestämänä ohikiitävää upeaa pakkasen huurruttamaa maisemaa ihaillen. Oli suorastaan pakko pysähtyä matkalla räpsimään maisemasta kuvia!
Kyllä Suomen talvi vaan on kaunis kun ON lunta!!

Perillä Jyväskylässä meitä odotti
paikkakunnan paras B&B-hotelli
(=ystäviemme vieraanvarainen koti siis)!
Niksun ensimmäiset sanat olivat, kun ovesta sisälle pääsimme: "Onko kalat ruokitu?", Jukalla ja Idalla kun on "pieni" 3tonnin akvaario! Niksu ruokkikin kaloja jälleen oikein kunnolla (pitääköhän taas kalat laittaa laihikselle?)...
Ida ja Jukka pitivät meistä erinomaista huolta
mm. ruokkimalla meitä puolestaan tulisella habanero-chilillä Amarillossa!

Tulisista chileistä löytyy lisää infoa täältä.

Tiistaina pääsimmekin sitten kuvauttamaan Samin kättä ja näyttämään sitä lääkärille. Ortopedille tosin ei riittänyt pelkkä "katsominen": hän väänteli ja rusenteli kättä aikansa, jonka jälkeen saimme kuulla helpotukseksemme: lähtölupa on myönnetty!

Fysioterapeutti vielä jumppautti Samia tuskan hikeen asti, jonka jälkeen pääsimme lähtökahveille vielä Idan ja Jukan luo.

Jaa että missä Niksu sillä aikaa oli kun olimme lääkärissä? No tietenkin kotikoulussa Annan kanssa! Anna vei Niksun liikuntatunnille Jyväskylän uimahalliin, joka ei olekaan mikään ihan tavallinen pieni pulikointipaikka!! Siellä ei tainnut muita koululaisia ollakaan, sillä uimahallissa ei ollut Annan ja Niksun lisäksi kuin muutama mummo... vai käyvätköhän mummot arkisin uimakoulua?