10.4.2007

Turvonnut silmä

Tänä aamuna kun heräsin, en saanut silmiäni auki. Syy ei ollut univaje, vaan se, että silmäni ovat turvonneet allergisen reaktion vuoksi. Kaksi yötä homeisessa asunnossa oli se raja, minkä kestin. Jo eilen silmiäni ja kurkkuani kutitti ja aivastutti. Tänä aamuna oli Samillekin sanoitta selvää, että tässä asunnossa emme enää voi yhtään yötä olla. Ensi yöksi menemme taskalaisen ystäväperheemme vierashuoneeseen. Syy, miksi ylipäätään tulimme tänne asuntoon, vaikka tiesimme, että tämä ei ole pitemmän päälle hyvä ratkaisu, johtui ihan siitä, että tarvitsimme kuumeisesti jonkun TYÖPÖYDÄN minkä äärelle levittää kiireiset työpaperimme. Kieltämättä nyt alkaa olla malja ylitsevuotavainen...

3 kommenttia:

  1. Voi kurjuuden kurjuus,kaikkea sitä sattuu! toivottavasti kaikki vastoinkäymiset palkitaan ihanalla uudella kodilla! (laitoin "tiedustelu"postia annen spostiin) ;)

    -Ida-

    VastaaPoista
  2. ei voi. tää on jossain farssin puolella, ei voi enää vaan olla totta. jossain vaiheessa oli vielä tasaista elämää, nyt se on joku juttu, mitä en edes muista.
    jaksakaa siellä, rakkaat!
    anna

    VastaaPoista
  3. onko asunto kohta valmis ajateltiin tulla pika kahville.päivi ja timo.

    VastaaPoista

Voit lähettää kommentteja ja omia kuulumisiasi suoraan Annelle sähköpostiin etunimi.sukunimi at hotmail.com Kiitos!