Ohikiitävää

Miksi suomen kielessä kesää kutsutaan niin pöllöllä nimellä kuin kesä?

Kesä, voi kesä, se kuulostaa melkein kärsimykseltä, mutta ei, sitä se ei ole. Vai onko? Kesä ja kärpäset? Kesä ja kesävillasukat? Kesä ja sade.

No. Myönnetään että ennen kuin kesä ehtii alkaakaan, alkaa radiossa soida renkutus: "Vielä on kesää jäljellä, vielä on kauniita päiviä"... Kesä kiitää ohi kuin silmänräpäyksessä. Ja se on aivan liian kylmä. No, ainakin aivan liian epävakainen. Voi kun se ainakin olisi vähän lämpimämpi.

Makuasioista on turha kiistellä, mutta tosiasia on, että sana kesä on lyhyt. Vain neljä kirjainta. Kesä. Suomalainen Kesä on kuin Oikeata, Aitoa, Pitkää, Kuumaa, Takuuaurinkoista Kesää epätoivoisesti matkiva kaukainen sukulainen. Tai sitten minä vaan olen niin kyllästynyt tähän epävakaisuuteen. Mökille kun lähtee pitää pakata sekä talvitoppahousut, villasukat ja pipo mutta myös uikkarit. Missä muualla maailmassa (ööö, siis muualla kuin näillä leveysasteilla) voi kesän aikana kokea kaikki vuodenajat?

No, mutta mitä siihen suomalaiseen kesään kuuluu muuta kuin kärpäset, hyttyset ja jäätävä sade? Millainen on suomalainen kesä sitten kaikkein parhaimmillaan??

Tässä kuvia joissa asuu suomalainen kesä:

Sininen taivas, pumpulipilvet ja ruusun tuoksu Suomalainen kesä -etenkin alkukesä- on... pökerryttävän VIHREÄ! Hanna Dinah =kesän hassuin pörriäinen! Kesä ja kesäherkut: makkaraa ja kynttilän liekissässä paahdettuja vaahtokarkkeja!

Suomalainen kesä ja herneet
Suomalainen kesä ja kesän harvinaiset vieraat
Suomalaista eksotiikkaa aidoimmillaan: japanilainen elämänsä ekaa kertaa soutamassa!

Kesä, pipo ja kesän paras kalansaalis! Niko, Jesse ja Kirre (=kirjolohi)

Kesä, koivu ja aito suomalainen hauki sekä Fiskarsin fileointiveitsi!

Suomalainen kesämaisema kuva napattu Lahden suurmäen näkötornista

Lahden hyppyrimäet ...ja kesäinen maauimala, jossa ollaan käyty pulikoimassa -satoi tai paistoi, onneksi vesi on lämmitetty aina +24 asteeseen. Aurinkoisena päivänä vesi on ollut jopa +27!

Sivukommenttina kerrottakoon, että viimeksi kun hain Jesseä ja Nikoa maauimalasta, suhina vain kävi kun mäkihyppääjät tulivat alas mäestä. Niin, kesälläkin hypätään mäkeä. Ihan siinä sen maauimalan altaan viereisessä mäessä vaikka lumesta ei ole tietoakaan.. hihii.

Perhepotretti Lahden suurmäen näkötornissa
Kesäkuun 9.päivänä = mun syntymäpäivänä käytiin fiilistelemässä huippunäkymiä. On ne mäkihyppääjät vaan aika hurjapäitä!

Kesä ja kyläilyt ystävien luona kesäruoan merkeissä (makkaraakin kyllä, mutta ennen kaikkea salaattia ja fetajuustoa!)

Mutta kesään kuuluu myös juhlat. Tänä vuonna juhlittiin Jennin lakkiaisia.
Lakkiaispäivä huipentui iltayhdeksältä
pihan ensimmäisen
syreenipuskan istutukseen... :) Onnea vielä kerran Jenni!!

Mutta onneksi kesä ei ole vielä ohi. Vaikka aika kiitääkin hurjaa vauhtia, on tänäkin kesänä edessä vielä monta juhlaa ja matkaa... ja monen monta aurinkoista päivää.

Nyt pitää vain malttaa pysähtyä. Huomata, että kas, on kesä. Napata kuva ja toinenkin. Nuuhkia paahtuvan vaahtokarkin tuoksua, kuunnella kärpäsen surinaa, sateen ropinaa ja lehtien havinaa. Ihana. Nyt on kesä!