Herra Höpö sekä Mister Tuplanolla

Aluksi se tuntuu käteen lempeän lämpimältä ja pehmeältä, mutta pian se tarttuu sormiin kiinni tahmeaksi tökötiksi ja muuttuu luonteeltaan suorastaan kiukkuiseksi. On kuitenkin jatkettava. On vain sitkeästi vaivattava, väännettävä ja runtattava sitä kunnes se vähitellen alkaa irrota sormista ja kulhon reunoista. Ja kas, pian se on kimmoisa pehmeän pullea pallo. Taputellen peitellään se liinan alle ja huokaistaan helpotuksesta. Kohta päästään pyörittelemään Herra Taikinasta Herra Höpöä, Herra Löpöä sekä niiden kavereita...

Uunituoreet tuotokset,
alaoikealla Mister Tuplanolla (=yhteenpaistuneet sämpylät)

Leipomisesta tulee hyvä mieli! Kotiin tulee ihana tuoksu, ja mikä voisi olla sen herkullisempaa kuin ihan itse tehty leipä? Tänään väänsimme Niksun kanssa pellillisen sämpylöitä ja sekä leivän, Herra Höpön (josta tuli kyllä oikeastaan Herra Paksumaha). Taikinan joukkoon raastoimme mausteeksi porkkanan ja mukaan heitimme myös kourallisen keitettyä riisiä.

Tässä vielä tämänpäiväinen reseptimme

Herra Taikina:

5 dl vettä
1 pala eli 50 g tuorehiivaa
2 tl suolaa
loraus vaaleaa siirappia
raastettu porkkana
kourallinen keitettyä riisiä
pössäys hiivaleipäjauhoja
tössäys vehnäjauhoja
löräys öljyä
Mummukin saapui tänään sopivasti tänne Lahteen auttamaan sämpyläntuhoamisoperaatiossa. Ja hups, pellillinen sämpylöitä katosi kuin taikaiskusta tyytyväisiin suihin.

Niko on mitä todennäköisemmin perinyt Jukka-enoltaan gourmee-kokkailijan geenin. Ja kun kerran pojalla intoa piisaa, on ilo pienelle miehelle kokkailuja opettaa! Sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Ja leipä sen pienenkin miehen tiellä pitää...