Kevätjuhlaristeily

Vaikka en tänne periaatteen vuoksi työstäni kirjoitakaan, raotan kuitenkin vähän sitä arkea missä nyt työtä teen. Nimittäin eilen vietimme päiväkotimme kevätjuhlaa teemalla "Kevätristeily".

Lähetimme kutsun perheille VIP-risteilylle ja muutama vähän huonosti suomenkieltä ymmärtävä luuli ihan oikeasti että olemme lähdössä seilaamaan aidolla laivalla... Leikin ammattilaisista kun on kyse, niin kyllä vaan henkilökunta loihti upeat puitteet kasaan: "laivaan" tultiin hienoa köysikujaa pitkin ja juhlasali oli koristeltu pelastusrenkailla, verkoilla, airoilla ja rannan kaisloilla. Aaltojen loiske ja lokkien kirkuminen myös lisäsivät merellistä tunnelmaa. Henkilökunta oli pukeutunut merelliseen teemaan, minä risteilyemännäksi. Kapteeni Karl S. Berg ja perämies Pettersson juonsivat juhlan (perämies mm. juhlan alussa nosti ankkurin jne) ja lasten esitykset soljuivat kapteenin ja perämiehen oman shown (joka tuli yllätyksenä niin lapsille kuin muullekin henkilökunnalle). Ohjelmassa nähtiin mm. karhuja kalassa tallustamassa, kultakaloja lammessa, pikkukoiria saaressa, pikkupurtiloita (lasten pieniä kylpyammeita) vesillä seilaamassa, mutta myös Ukko Jörrikkä yksin saarellaan sekä uimarenkailla pikkuisissa ja suurissa aalloissa soutelevia lapsia, globaaleja hiiriä, laivan ahtaajia ja vaikka mitä. Ja totta kai oli 17.kannen megashow Las Piratosin esitys (isojen poikien smurffikesä-tanssi) joka villitsi yleisön hurjiin apoloodeihin... Lopussa herkistyttiin tietysti eskarilaisten kukitukseen ja todistusten jakoon.

Ja ihan loppuun pidin minäkin puheen, jossa oli kyllä vähän vääntämistä kun se jäi vähän "viime tippaan" eli edelliseen iltaan. Mutta niinpä vain sain K-I-I-T-O-S -puheeni kasaan!

Kas korini kätköstä kaappasin kumman käärön:

Katso, kirjoitettu kiitoksen kirjaimia kukkuralleen!

Kukapa kerrasta keksii??

Kevätjuhlaväelle kiitospuheen kirjoitin!

Ihan ilmiselvästi iltamme innostutti ilmeisiin ihmeellisiin.

Ihanaa iloa, impulsiivista innostusta.

Isoja ilmeitä, ilman isoa itkua.

Ihastelemme iltahetkeämme ikuisesti…

Itseksemme ihmettelemme:

Ihan irtosi ilo ihmislapsista!

Tiedättehän te tärkeät tähtivieraidemme tuojat, te toitte tänne

tulevaisuutemme toivot! Tässä ovat todelliset tenavatähdet: tomerat, taiteelliset, topakat, tuotteliaat,

tosi taitavat ! Tulevaisuudessakin taputuksia tarvitaan, tanner tulee tömisemään!

On oppijan onnellista oivaltaa: on oikeutettua olla opintiellä.

Oppia, onnistua, oivaltaa. Olkoon onnen oppi omananne: Onni on oppia.

Siihenpä sopii sopivasti suomalaisen suvivirren sävelet!

Suvivirren sävelen sammuttua, saatte sitten saksalalaiset syliinne somaan.

Sitten sanotaan SAYONARA sekä ”sänk’jyy”!

Se siitä sitten!! Siispä selvin sanoin sanon sen sinulle. Soikoon suvi suloinen!