Hoppalaukkaa!!

Tiistai

Aamupäivällä vielä totesin blogipostauksessa, että paukkupakkasessa pakkaillaan loput tavarat kaikessa rauhassa. Siinä vaiheessa kun hain Nikoa koulusta, oli vielä ajatus että lähdemme seuraavana aamuna muuttoauton kansa. Mutta kuinkas kävikään... Pappa soitti, että nyt kännyt ristiin. Koko muutto oli vaakalaudalla, sillä muuttoauto oli jäätynyt eikä meinannut lähteä käyntiin... Ja kun se sitten vihdoista viimein lähti käyntiin, ei sitä sitten sammutettukaan vaan tuli ilmoitus, että ollaan parin tunnin kuluttua siellä. Nyt muutettaisiin jälleen hoppalaukkavauhtia... Aaaaapua! Tuli sitten pikkuinen hoppu kääriä kasaan viimeiset tavarat. Onneksi apuun riensi oma rakas ihana siskoni! Niin sitä sitten saatiin koko koti tyhjäksi parissa tunnissa ja asunto siivottuakin ja eikun köröttelemään yön selkään kohti lakeuksia.

Tiistai - Keskiviikko välinen yö

Saavuimme perille noin yhden aikaan yöllä. Make oli käynyt hakemassa avaimet onneksi jo päivällä... eiku sitten vaan muuttoautosta patjat uuden kodin lattialle ja nukkumaan. Valitettavasti patjat olivat jäätyneet muuttoauton kyydissä ihan jääkalikoiksi... toppahousut ja toppatakit päällä sitä sitten nukuttiin pipo päässä eka yö omassa kodissa. Kyllä meitä nauratti, kun Mummun ja Papan kanssa tepasteltiin yöllä uudessa kodissa ihastellen siinä tehtyä remonttia. Mitä nyt jäisistä patjoista!! Onneksi meillä huumoria riittää näissä meidän vauhdikkaissa kuvioissa.

Keskiviikko

Pakkaset paukkuivat kolmeakymmentä ja niinpä pappa nousi aamuyöstä taas muuttoautoa käynnistelemään, ettei ihan jäätyisi auto taas kokonaan. Jäi kaikilla yöunet vähiin, sillä aamukahdeksan jälkeen herättiin puhelimen pärinään; Jukka sieltä soitteli Intiasta! Mukavasti lähti päivä käyntiin papan keitellessä kahvia, kahvinkeitin ja ruoat sentään oltiin osattu pakata pikkuauton kyytiin. Uke-eno toimi komppanian muonitusvastaavana; oli tehnyt koko porukalle ihanaa ruokaa. Käytiin siis välillä Ukella syömässä. Mutta ah, ne kaikki muut tavarat, mitä alettiin kantaa sisään: Joka ikinen laatikko ja huonekalu oli jäässä, oikein sellaisen jäähuurun peitossa! Kyllä kämppä jäähtyi tehokkaasti kun kaikki jäätyneet muuttotavarat oli kannettu sisälle. No, kuolipahan kaikki pölypunkit!! Kantoapuun saapui Jenni ja Pekka Jurvasta (KIITOS), Make tuosta kivenheitonpäästä ja Susanna vähän pidemmän kivenheiton päästä sekä Marikakin Teuvalta... Ai että meillä oli mukavaa... Jusukin tuli töiden jälkeen paikalle kasaamaan huonekaluja. Illalla oli ihanaa lämmittää oma sauna, jossa tuoksui tuore puu. Sauna kun oli remontoitu ihan kokonaan: oli uusittu niin kiuas, lauteet kuin seinäpaneelitkin.

Torstai

Päivällä käytiin tutustumassa Nikon uuteen kouluun. Uudet luokkatoverit vaikuttivat Niksun mielestä "töykeiltä" kun olivat niin hiljaisia, mutta eipä ihme. Seuraavana päivänä selvisi, että oppilaat olivat luulleet että Niko puhuu vain englantia! Illalla oltiinkin sitten Jusun synttäreillä. Kyllä oli menoa ja vilskettä kun pikkuserkukset ja serkukset pääsivät kaikki samaan tupaan! Ollaan me vaan kyllä aika äänekästä sukua!!

Perjantai

Sami aloitti työt ja Niko koulun. Minä jatkoin Susannan ja Mummun kanssa muuttolaatikoiden tyhjennystä. Koti alkoi näyttää jo ihan kodilta kun matot saatiin lattialle ja verhoja ikkunaan. Illalla enot valtasivat talon. Olihan se aika historiallinen hetki kun oltiin koolla suvun kesken: Reijo, Keijo, Usko, Mirja ja Raija, Susanna, Kukkis, Sami, Anne, Niko kaikki istuivat saman pöydän ääreen! Ja voi pojat sitä naurua ja ilmeilyä... :)

Lauantai

Maken porukka tuli kylähän syömähän... Iltapäivällä vietihi Mummu Seinäjoelle junalle Susannan kanssa, shoppailtiin ja lopuksi saatihin Jesse-serkku kyytihin. (Täällä ängetähän tota HOOta joka paikkahan).

Sunnuntai

Tuparit Alajärven suvulle, samalla vietettiin Sufian ja Jonin kihlajaisia. Viimeiset vieraat tulla tupsahtivat iltayhdeksän maissa pizzalle.

Maanantai

Anne tarjosi lounaan omalle esimiehelleen täällä kotona, joka näyttää jo ihan kodilta!! Ollaan me vaan sen verran PRO-muuttajia, että ei sitä nyt montaa viikkoa aleta tupeksimaan muuttolaatikoiden keskellä! Illalla oli aikaa lähteä polskimaan Molskikseen, jossa on aivan fantastisen lämmintä! Niksu sai kaveriksi pikkuserkkunsa Valtterin ja minä molskin Susannan ja pikkuisen Kukka-Maarian kanssa.. Ah, kerrankin uimahalli jossa ei tarvitse palella... Ai niin, kävihän se Ukekin päivällä mua moikkaamassa!

Tiistai

Nyt tuntuu jo siltä, että oltaisiin aina oltu täällä! Aamulla kun heitin Niksun kouluun, kurvasin Maken luokse vielä aamukahville.. Koti on paikka, jossa saat halauksen. Ja sanoisin vielä, että Koti on paikka, jossa voit mennä itse kaapille ja keittää kahvit... :)