Talven riemua

-Äiti, mä oon niin onnellinen... Mä rakastan talvea ja lunta! Mä olen niin onnellinen kun me ollaan Suomessa!

Kaksi ja puoli vuotta olemme olleet nyt Suomessa.Niko on nauttinut suunnattomasti talvesta ja lumesta... edellisinä talvina olemme vieneet Niksua luistelemaan ja metsään hiihtämään. Luistelussa ja hiihdossa Niksu onkin kehittynyt valtavasti ja mm. viime viikolla Nikolla oli koulussa Vierumäen liikuntaopistolta hiihto-opettaja opettamassa oppilaille tekniikoita ja Niko oppi vihdoinkin hiihtämään luistelutekniikalla.

Niko on rakastanut käydä pulkkamäessä, ja mini-suksilla jäämäessä laskemassa. Niksulla on vielä "pulkkamäki-lumilauta", jolla on myös laskenut mäkeä. Mutta. Nyt se sitten tapahtui. Se lopullinen hurjapään sekoaminen: Lauantaina 29.1 Sami vei Nikon Messilään. Laskemaan mäkeä laskettelusuksilla. Ja se oli sitten menoa se!!

Kun poika pääsi suksille, löysi Niko "toisen kodin". Niin luonnollisesti se vain siitä sitten lähti. Sen siitä saa kun tarpeeksi rakastaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, eikä parista muksahduksesta piittaa. -Laskettelu on hopeaa, kaatuminen on kultaa!

Niko elementissään

Käsittämättömältähän se tuntuu kun sitten maanantaina minä ja Hannakin lähdimme mäkeen mukaan katsomaan omin silmin Niksun menoa. Ihan kuin Niko olisi ollut suksien päällä koko ikänsä!

Puppe ja lauta

Minäkin vaan lähdin Nikon perässä Laaso-mäkeen, enkä tajunnut ollenkaan miten hurja mäki se on... se oli mulle aivan liian jyrkkä, liian liukas, liikaa mikä liikaa, mutta tulipahan nähtyä, että Niksu siellä paineli menemään kuin iloinen pikku jänöpupu vaan. Kivaa totta kai oli, vaikka mun takapuoli ihan mustana onkin ja jalat vetelänä vieläkin (kolmen päivän jälkeen!).

Kurikkaanmuuttoa Niksu odottaakin jo ihan innoissaan, sillä joka torstai lähdetäänkin sitten pikkuserkkujen kanssa mäkeen Teuvalle! 

Anne ja lastenmäki, se sopiva mäki

Video Nikosta mäessä tulossa...