Wuf!

Pappa kävi viikonloppuna meillä täällä Kurikassa. Viikonlopun aikana saatiin taas paljon aikaiseksi... Tietenkin kokattiin hyvää ruokaa (gyozaa papalle tietysti) ja pihalla saivat Sami ja Pappa vihdoinkin valmiiksi puuvajan katon! Mun osaksi lankesi sitten polttopuiden kantaminen seinänvierustan pressun alta uuteen puuvajaan. Puiden kantaminen olikin yllättävän hikistä puuhaa -ja sen verran kovaa hommaa (puut mokomat oli kulmikkaita, tikkuisia, ja teräviä), että kroppa on täynnä mustelmia ja päässäkin kuhmu kun onnistuin lyömään kalloni kunnolla puuvajan oviaukon yläkarmiin. Pihalla on muutenkin nyt eniten töitä jäljellä: ruohonsiemenet heitettiin eilen vielä viikonlopun viimeiseksi hommaksi maahan. Saapi nähdä ehtiikö ne itää ennen kuin tämä Suomen suvi kääntyy sylviksi (Syksy+Talvi=Sylvi).

Anyway, nyt alkaa viimeisiä listoja ja verhotankoja lukuunottamatta remontti valmis! Kyllä tässä on tämä elokuu remppaa tehdessä mennytkin! Mutta ihanaa on kuin oma koti alkaa jälleen näyttää omalta kun omat tutut tavarat ovat paikallaan. 

Sulo-koira täyttää pian komeat 4 kuukautta ja on jo oikein kelpo koiranalku. Niin kiltti ja oppivainenkin, että! Ainoa vika koirassa on sen kauhea räkyttäminen!! Se haukkuu ja haukkuu niin että korvat menee.. Eivaan... Nimenomaan asia on aivan päinvastoin. Sulo on sen verran haukkuvapaa koira, että ei sitä oikein koiraksi uskoisikaan! Mutta ei se ihan mutisti ole. Osaa se haukkua. Tai haukahtaa. Ei sitä oikein haukkumiseksi voi haukkua kun Sulo sano että Wuf! Samaan tapaan kuin tämä blogikin, joka muistuttaa Wuffin myötä, että kyllä minä täällä vielä olen olemassa... Eli päivityksiä kesän remontista ynnä muusta siis odotellessa... :)