3.11 C

C. Tuo aakkosten kolmas kirjain... Vieras suomen kielessä, eihän meillä ole sanaa mihin sitä tarvitaan... C niin kuin Celsius ja Coca-Cola. Mulle C tuo mieleen sytot, vaikka sytoissa ei ceetä olekaan. Voi sytot, voi sytot. Sydän pakahtuu muistoista... Eletty sytoelämä on pala mun historiaa, vahvaa tarinaa sitkeästä sydämestä. Toivosta, uskosta ja rakkaudesta.

3.11.2008. Tacan viici vuotta citten aloin caada cytoctaatteja. Ciitä alkanut puolen vuoden cytohoitojakco oli elämäni ykci cynkimpiä ja kamalampia. Caada hoitoa, joka tekee kipeäkci. Huh huh! Ciitäkin celvittiin. Citkeäcti: ciculla ja cydämellä. Nyt elämä on ceecteictä. Olen terve, ja niin kiitollinen ciitä.

Joskus elämä näyttää synkältä, kaikki vääristyy. Joku kutsumaton vieras asia muuttaa koko totutun elämän. Elämää on vaikea lukea... Elämä heittää häränpyllyä. Voihan sytostaatit ja C-kirjain! Kävin lukemassa viiden vuoden takaisia postauksia... Nyt se kaikki tuntuu niin kaukaiselta, kuin eri elämästä. 

Nyt elämässä C näyttäytyy pianon keski-Ceenä. Siinä on hyvä olla.