Matka projektisaarelle

Perjantaina lähdimme käymään projektisaarella. Tarkoitus oli tavata laituri no 1:llä klo 14.30 ja startata matkaan klo 14.45. Mutta kuinkas ollakaan, me suomalaiset saimme paistatella helteessä keskenämme. Onneksi puun alle pääsi varjoon odottelemaan... Ei näkynyt muita kyytiintulijoita eikä sen puolen venettäkään klo 14.45. Täällä ollaan aina myöhässä. Meitä niin nauratti puun alla kun mietimme, että kuinkakohan kauan meiltä menee oppia olemaan aina myöhässä!Annan poseeraus tosi "cooleissa" paikallisissa aurinkolaseissaan! Pitää maastoutua! :)

Vaan matkaan päästiin sitten kuitenkin, kelikin oli aika tyyni! Mukaan lähti rakennuttaja ja saaren komitean jäseniä. 18 paikkainen pikavene oli melkein täynnä.Tukka putkella sitä mennään. Korvatulpat ovat tarpeen sillä 400 hevosen porskuttaessa veneen perässä on ääni aikamoinen!

Ladies, keep smiling!Perille projektisaarelle pääsimme parin tunnin merimatkan jälkeen.

Projekti etenee aikataulussa, kattotuoleja aletaan tekemään seuraavaksi.

Sami kävi läpi saaren edustajien ja rakennuttajan kanssa nuorisokeskuksen rakennustöiden edistymistä. Saaren komitea oli järjestänyt yhteisen herkkuhetken, johon osallistui myös rakennustöitä ahkeroineet työmiehet. Neuvottelut jatkuivat tähtitaivaan alla. Mukana oli myös naisia!
Samin vieressä (oik.) istuu saarelta kotoisin oleva parlamentin jäsen. Ja syömään! Kalaa kaikissa sen muodoissa!
Barracudaa, Rainbow Runneria ja riuttakaloja! Supernam!Seuraavaksi pääsimme seuraamaan beruberu-esitystä, joka kyllä loi mielikuvan siitä, että saaret kuuluvat ennemminkin Afrikkaan kuin Aasiaan! Kello oli jo yli kymmenen ja tähdet loistivat taivaalla... Tunnelma oli vauhdikas!

Iltapuuhiin kuuluu täällä iltapesujen lisäksi iltamyrkytykset. Anna suihkuttelikin kunnolla, siinä kuoli takuulla niin hyttyset kuin torakatkin. Niksu tosin ajatteli Annan yrittävän myrkyttävän meidätkin... Mutta tuli se aamu sitten kuitenkin, aamiasella maistui paikalliset nakit ja tousti! Saari on todella idyllinen korallihiekkakujineen Banaanipuu Parturointia palmujen alla Naiset töissään Paikallinen "babysitter"

Vesipiippu, jota polttelevat yleensä vanhemmat naiset. Kuvan taustalla näkyy palmun lehviä, joista naiset kokoavat katoksia myytäväksi turistisaarille. Vaikka vesipiippua emme maistaneetkaan, pääsimme pelaamaan paikallista simpukkapeliä! Saaren päällikkö vaimonsa kanssa (vaimo on saaren kätilö) yrittivät perehdyttää meitä pelin salaisuuksiin. Oli vähän hankaluuksia käsittää peliä, kun päällikön vaimo opetti sääntöjä divehiksi. "Varake ashe!" tarkoittaa ilmeisesti että "jokaiseen kahdeksan"... Peli oli Annalle tuttu kännykästä "papupelinä" Herkkupöydässä toivoo aina että ruoka maistuisi paremmalta/yhtä hyvältä miltä se näyttää... Vielä ennen lähtöä Anne ja Niko ehtivät käydä snorklaamassa Annen nappaama kuva kaloista, on olo kuin uiskenltelisi suuressa akvaariossa! Paitsi että akvaarioon kukaan ei heitä vaippoja... Hmm... taitaa olla vähän opettamista ympäristöasioista näille paikallisille... Niksu viihtyi mainiosti poikien kanssa "Koska tullaan tänne uudestaan?", kysyikin Niksu ennen lähtöä...

Niksulla kuvassa päällä saaren päällikön vaimon lahjoittama puuvillapaita, jota tosin Niksu ei ollut huolia:"tää on tyttöjen paita!" Pääsimme kotisaarellemme hyvän sään aikana, sillä parin tunnin päästä siihen kun olimme kotiutuneet, alkoi kova myrsky, jonka on ennustettu jatkuvan koko viikon. Lauttayhteys pääkaupunkisaarellekin on nyt sen verran hurja, joten saapi nähdä miten kauan myrsky pauhaa ja me olemme jumissa kotisaarellamme!