Ja niinpä meidänkin pihaan kävimme äsken pyöräyttämässä ihan oman lumiukon. Pakkasta oli 1,2 astetta, joten lumesta sai juuri ja juuri pyörittelemällä pallot. Käsin painelemalla lumi mureni hiutaleiksi, mutta hellästi maassa pyörittämällä saimme kuin saimmekin kasaan kolme palloa! Ja ukolle silmät pihan koristekirsikkapuusta ja kädet risukosta. Ja nenäksi pääsi tietysti porkkana.
-Toivottavasti kukaan ei varasta mun pipoa, huolehti Niksu. No, jos vaikka porkkanan veisikin pupujussi, tuskin se kuitenkaan pipoa vie. Ja jos joku nyt meidän pihasta vie pipon lumiukon päästä, vie se varmaankin pipon tarpeeseensa. 
Oli ihana tehdä lumiukkoa Niksun kanssa. Lumi narisi mukavasti jalkojen alla ja hiutaleet sulivat nenälle... Lunta sataa vieläkin kevyinä pikkutähtinä. Toivottavasti pihamme lumiukko ei nyt heti sulaisi... Lumiukko on kyllä niin suomalaista kuin olla ja voi. Talvista ja kaunista!Ja miten ihana onkaan ihailla ihan omin käsin tehtyä luomusta. Kyllä on pienellä miehellä nyt suu messingillä. Lumiukollakin on suu hymyssä (ja joku ihme ruohonpätkä nenässä!). Hih!
- Nyt syödään palkinnoksi mokkapaloja ja ihaillaan ikkunasta lumiukkoa, hymyilee Niksu tuossa selän takana (joka heti sisälle tultua sanoi, että nyt heti paikalla pitää tehdä tästä kyllä blogipostaus!)...
Onpa söde ukko!
VastaaPoistaLumi on ihanaa:valkoista ja valaisevaa!
Iloa ja valoa elämäänne!
T:Susku
Heh!! Vaikka siellä nenässä nyt yksi ruohonpätkä onkin niin täytyy sanoa, että on puhdas lumiukko muuten. Muistan joskus tehneeni Juuliskan kanssa lumiukon ensilumesta niin se oli myös lehtiä täynnä koko ukko. Tais olla jäänyt haravoimatta sinä syksynä? :)
VastaaPoistaNam! Annen tekemät mokkapalat, voi kumpa...
Lumiukolla on ihan loistava ilme! :)
VastaaPoistaMirva