Jo joutui armas aika ja Sulo suloinen!

Pitkäkarvaisen Collien pentu Soonist Smiling King alias Sulo haettiin Evijärveltä kennelistä kotiimme keskiviikkona. Sulon tuloon varauduimme hakemalla kaupasta kasvattajan ohjeiden mukaan AB-piimää, kevyen taluttimen ja puolikiristyvän pehmeän pannan, kissan kynsisakset (pennulle riittävät vielä pikkusakset) ja antistaattisen harjan sekä monta rullaa talouspaperia. Lisäksi olemme säästäneet sanomalehtiä ison pinon lattialle levitettäväksi ja käärineet matot varastoon.

Sulo sai Soonist-kennelistä mukaansa komean pentupaketin johon kuului äiti-koiran tuoksulla varustettu tassukuvioinen peitto, puruluita ja leluja, seuraaviksi kuukausiksi ruokaa (ja tarkat ohjeet ruokinnasta), tuttelia ja kauravelliä. Ja tietysti Kennel-liiton rekisteripaperit ja eläinlääkärin tarkastuspaperit. Sulo on rokotettu, madotettu, sirutettu ja koira-passia varten tuli sirun tunnistetarrat ym. Mukaan tuli totta kai kasvattajan laatimat pentuohjeet, kennel-liiton Iloinen Pentu-opas, Sulon virallinen rekisteröity sukupuu (äidin puolelta on ruotsalaista ja isän englantilaista sukua) ja pisteenä iin päälle vielä kuvia äiti-koirasta, isä-koirasta sekä kuvia Sulon vauva-ajasta ja pentueesta. Itsestään selvyys on kasvattajan tuki kaikissa tilanteissa.. juteltu on jo moneen kertaan ja kerrottu että miten meni ensimmäinen yö, miten on Sulo sopeutunut jne.

Sulo täytti tänään lauantaina kahdeksan viikkoa.  Sulo on leimautunut perheeseemme hienosti ja on ollut kaikin puolin iloinen vesseli. Sulon päivärytmi rakentuu seuraavasti: Sulo nukkuu, Sulo syö, Sulo menee ulos (ja saa iloiset kiitokset kun onnistuu tekemään tarpeensa ulos), Sulo leikkii (järsii puruleluja, jahtaa perhosia, juoksee meidän jaloissa loikkien kuin pupu) ja Sulo väsähtää ja nukahtaa uudelleen.

Koska pentu on kasvanut tavallisessa perheessä, se on tottunut myös kodin ääniin, mm. imuriin ja vispikoneeseen. Sulo osaa jo istahtaa odottamaan rauhallisesti ennen kuin saa ruokakuppinsa, se on oppinut kulkemaan etuoven matalista portaista itse. Hihnassa oloon ja siinä kulkemiseen vasta totutellaan. Arkisin pienen koiravauvan ei tarvitse olla yksin, kiitos Niksun kesäloman.

Sulo suloinen, tuo ihana pieni hauvavauva on kyllä vienyt meidän sydämet ihan täysin! Loppuun vielä kuva jossa poseeraavat juuri kennelistä haettu Sulo ja Niksu. Sulo näyttää kuvassa ihan enkeliltä auringonsäteiden heijastuessa turkista... ja Niksu väsyneeltä, mutta eipä ihme: Niksu oli koiran hakupäivänä herännyt klo 5 matkustaakseen bussilla Kolarista Rovaniemelle ja sieltä junalla Seinäjolle... otettiin Niko kyytiin Seinäjoeltä 16.32 ja ajettiin siitä sitten Evijärvelle hakemaan pentua. Alkuperäinen suunnitelma oli hakea Sulo vasta heinäkuun puolivälin jälkeen, mutta päätimme hakea Sulon jo nyt koska Niksu palasikin Lapinreissultaan aikaisemmin. Nyt meillä eletään hauvavauvan arkea. Sanomalehdet rapisevat jaloissa ja yöt ovat katkonaisia, mutta olemme koko perhe enemmän kuin iloisia uudesta karvaisesta perheenjäsenestämme!

Sulo ja Niksu