- Ai että on ollut ihanaa!! huokailimme aamiaispöydässä. Jalkojen alla silkinpehmeää korallihiekkaa siirrellen ajattelin Jukan perheen kanssa viettämäänme kolmea muistorikasta päivää Thulaagirin paratiisisaarella: Lapset rakentamassa hiekkalinnaa vitivalkoisella korallihiekkarannalla, polskimassa turkoosissa laguunissa ja yhteisiä snorklailuseikkailuja. Kohta viettäisimme pari päivää Malen muurahaispesässä, entisellä koti- ja työsaarellamme jonka jälkeen veljeni perhe lentäsi takaisin Intiaan. Uskomatonta, miten jo parin päivän lököttely ja yhteinen nauru olikaan voinut olla niin rentouttavaa.
Male on täysin erilainen kuin turistisaaret, joilla voi käyttää bikineitä ja aidosti olla "sellaisilla Malediiveilla" jona yleensä Malediivit mielletään: paratiisisaariksi, jossa lökötellään palmun alla kylmä juoma kädessä.
Nyt yhteinen minilomamme turisteina olisi loppusuoralla. Pikavene veisi meidät kolmelta Maleen. Aamiaispöydässä pohdimme jo minne menisimme Malessa shoppailemaan ja syömään ja ketä tapaamaan.
- Lähdemme tänään takaisin Maleen, kerroin tarjoilijallemme Ahmedille kun hän tuli keräämään astiota aamiaispöydästä.
- Ei, ei. Ette te tänään vielä lähde! sanoi Ahmed ihmeissään.
- Kyllä lähdemme. Olemme olleet täällä jo kolme yötä.
Samassa meidän luo tuli vastaanottovirkailija joka kertoi että Malessa on levotonta ja että
joitakin turisteja on sen vuoksi jäänyt tulematta. Isäntämme Malessa oli soittanut respaan ja saanut järjestettyä meille vielä pari lisäyötä Thulaagiri Island Resortilla. Valitellen vastaanottovirkailija kertoi että joutuisimme luopumaan vesibungaloweista ja siirtymään rantamökkeihin. Meitä hymyilytti. Ei haittaa yhtään... Tadaa! Vielä kaksi yötä lisää! Jihuu!!!
Katsoimme toisiamme epäuskoisina, samaan aikaan innoissamme mutta toisaalta huolissamme siitä että mitä ihmettä Malessa oikein tapahtui. Huomasimme että respan seinältä oli kadonnut Malen shoppailuretken tiedotteet. Jotakin siis todella oli tekeillä. No shoes, no news. Indeed.
- Mä käyn soittamassa Raghebille, sanoi Sami.
Hymyssä suin laitoimme kimpsut kasaan. Seuraavat pari ylläripylläriyötä viettäisimme vesibungalowien sijaan heinäkattoisissa rantabungaloweissa. Miniloma jatkuisi. Jukan perheen lennot Mumbain kotiin olisi vasta perjantaina. Ei kun turkoosiin laaguuniin lompsis!!
- Posted from my iPhone
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit lähettää kommentteja ja omia kuulumisiasi suoraan Annelle sähköpostiin etunimi.sukunimi at hotmail.com Kiitos!