Oikaisen radan yli, pimeässä luotan koiraan, kuljen vain perässä. Ojan yli hypätessämne päästän koiran hihnan irti, en halua että koira nykäisee mua ojaan. Sulo on hyvä hyppäämään, ketterämpi minua. Ja ilmeisesti osaa nähdä pimeällä paremmin.
Tielle päästessä vastaan tulee auto. Auton ajovalot häikäisevät, Sulon heijastinliivi loistaa pimeässä. Vähän niin kuin mummun uudet hampaat (Onnea äidille, ne on hienot! Nyt kelpaa hymyillä!). Naurattaa. Näin ne ajatukset harhailee, koiran heijastinliivistä mummun vitivalkoisiin hampaisiin!
Ajotien laidalla kävellessä, se tapahtuu. Ajatus. Raamatun opetus. Blogiin teksti.
"Elämä ja yltäkylläisyys". Isäni ääni, sanomassa että "meillä on kaikkea mitä elämään ja yltäkylläisyyteen tarvitaan". Lapsuuteni on ollut yltäkylläisyydellä kyllästetty. Äidinmaidosta jo imin vankan luottamuksen siihen että elämä on elämisen arvoista. Yltäkylläistä; olosuhteista huolimatta.
Yltäkylläinen elämä. Se on rauhaa, lepoa ja tyytyväisyyttä. Se on runsautta, rikkautta ja siunausta. Iloa, onnellisuutta ja vapautta. Yltäkylläinen elämä on tässä ja nyt. Eikä sitten vasta joskus iankaikkisessa. Yltäkylläisen elämän lähde on ehtymätön.
"Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän" -Jeesus. (Joh. 10:10)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit lähettää kommentteja ja omia kuulumisiasi suoraan Annelle sähköpostiin etunimi.sukunimi at hotmail.com Kiitos!