Pää eellä!

Meillä on uusi harrastus: 50 metrin päässä kotioveltamme on satama-allas, jonne suuntaamme harva se iltapäivä hyppiäksemme satama-altaan reunalta mereen.Ennen kuin loikkaa veteen, on tarkistettava millä korkeudella vesi on. Jos vesi on liian matalalla niin satama-altaan portaista ei pääse nousemaan takaisin vedestä pois. Niksu nauttii suunnattomasti hyppimisestä ja niin me aikuiset (mutta riittävän lapsenmieliset) ollaan myös siinä "siivellä" päästy nauttimaan hyppimisen riemusta!

Tyyli on vapaa!
Tässä muutama näyte suosikeistamme

Niksun "ota juosten vauhtia ja loikkaa":

Annen "kärrynpyörä" Niksun tyylinäyte "suorin vartaloin pää eellä"Annan "pääeellä" Annen "kuperkeikka" Auts! Pää edellä hyppimisessä on yksi huono juttu:
pääplätsit sattuu!! Sitten kun ollaan jo ihan hengästyneitä ja väsyneitä tassutellaan märin askelin kotiin suihkuun. Ja vaikka kuinka olisi ollut kaikki pään ontelot merivettä täynnä
ja olo (Niksun sanoin) "ihan suolaantunut",
niin Niksupa se sanoo heti kotiin päästyämme:
"Äiti milloin lähetään taas hyppimään jettyltä mereen?"