Vierashuoneen katto vuotaa. Edelleen. Ihanasti. Ja juuri nyt oikein pahasti vuotaakin kun pomomme herra kehitysyhteistyöjohtaja vaimonsa kera tuli meille. Vaan onneksi katto ei vuoda kuin seinän vierustaa pitkin, joten hätä ei ole niin hirmuinen kun sänky on sentään säilynyt kuivana (ja huom. saimme kun saimmekin karkoitettua ko. sängystä termiitit!).

Ilmeisestikin vintin vesiputket vuotavat seinän väliin. Sami sai pahimman vuodon tyrehtymään sulkemalla yläkerran päähanan, mutta koska yläkerrassa on pesukone, joka tarvitsee vettä, on siis vedenlorinaa jaksettava katsella ja kuunnella toistaiseksi määrittelemättömän ajan. Niin, määrittelemättömän siksi, koska mitään varsinaista kiirettähän täällä ei koskaan millekään tällaisille pikkujutuille ole... Meillehän ON luvattu, että vuoto korjataan ihan heti. Mutta kun se lupaus on annettu NIIN monta kertaa ja yhä homma roikkuu.. Eli sana
heti tarkoittaa täällä sitä että ehkä joskus.
Mutta vuotavista katoista viis, mukavaa oli kun saimme Eeron ja Saanan vieraaksemme. Niksu otti myös täysillä ilon irti mieluisista suomivieraista ja rutisti viimeisetkin mehut pomostamme kunnon mattopainilla olohuoneessamme...

Pomolle piti tietysti esitellä projektin etenemistä... Tässä muutama kuva teillekin projektisaarelta:


Nainen valmistamassa Ramazan breakfastia keittiössään, eli korallihiekkapohjaisessa katoksessa kotipeltimajansa pihamaalla

Kalaa paistaneen naisen "tiskipöytä"


Vaikka varsinaisia avajaisia vietetäänkin paastokauden jälkeen, on toimintaa jo aloiteltu. Pomomme pääsi avaamaan lentopalloturnauksen, jossa oli myös kolme naisten joukkuetta!
Seuraavissa kuvissa miesten esittämää tanssia ennen turnauksen alkua:


Saarella yövyimme mielenkiintoisessa värimaailmassa.
Oli olo kuin olisi sarjakuvaan astunut kun tästä portista kävelimme sisään...


Niksu sai saarella puolestaan väriä valkoisiin housuihinsa. Sillä jalkapalloa pelatessa kuuluu heittäytyä ja syöksyä pallon perään! Surffipoika todella...
(Pyykinpesujauheen nimi on myös täällä tuttu Surf)

Eero ja Saana tukka putkella

Kesäaika on täällä todella tuulista, sateista ja merenkäynti myös sen mukaista. Oli ihanaa kun pitkästä aikaa venekyyti oli tasaista niin että pysyi penkillä!

Selvästikin on nyt monsuulituulet rauhoittumassa ja sää muuttumassa jälleen kuivaksi, kuumaksi ja tyyneksi.
Heippa! Katsopas Anne blogiini, olen haastanut sinut kuvaamaan bloggausikkunasi....Ohjeet myös blogissani. Ja tsemppiä teille...kotikouluopetus on ihan ok juttu. Meillä ainakin onnistui.
VastaaPoistaOnpas tutun näköisiä ja niin ihania maisemia :) Ja voi harmi tuota kattoa! Toivottavasti se saataisiin kuntoon mahdollisimman pian!
VastaaPoista